Mistä kaikki alkoi

Keväällä 2012 minulla oli rauhallinen kausi reuman kanssa ja biologiset lääkkeet purivat hyvin. Niinpä aloin etsiä jotakin tekemistä ja mieleeni tuli vapaaehtoistoiminta. Etsin internetistä mitä Oulussa olisi tarjolla. Löysin Oulun seudun setlementin sivut (nykyinen Vuolle) ja sieltä Avek toiminnan.

Kävin Oulun seudun setlementin Avek toiminnan koordinaattori Tuija Lehtolan haastattelussa maaliskuussa 2012. Se oli todella antoisaa ja minulle  tuli heti tunne, että tää on mun juttu kun Tuija haastatteli minua. Täytettiin Tuijan kanssa paperit minun harrastuksista, sekä millaista ystävää (ikäihmistä) olen etsimässä. 

Tuija kertoi minulle perin juurin toiminnasta, vastuusta, vaitiolovelvollisuudesta ja kaikesta avek toimintaan kuuluvasta. Sitten hän kertoi ottavansa heti yhteyttä, kun sopiva samanhenkinen ystävä löytyy. No eihän siinä mennyt kuin viikko ja oli ystävä löytynyt. Seuraavalla viikolla menimme tapaamaan tulevaa ystävääni hänen kotiinsa. Tyyne (nimi muutettu) tuntui tosi mukavalta kun juttelimme kahvikupposen ääressä. Hänen tyttärensä oli mukana tapaamisessa. Tyyne kertoi että häntä hiukan jännittää kun olin kuulemma niin nuori. Sanoin että, ei se ikä ihmisestä kerro, "minä olen ihan kiva, ja kova jutteleen". Kävin Tyynen kotona noin puoli vuotta, aina kerran kuussa. Hän oli niin hyvässä kunnossa ettei ehtinyt minua enempää tapaamaan, koska oli aina menossa johonkin kun soitin että voinko tulla kylään. Kerran hän sanoi minulle että hän sitten soittaa kun hänellä on aikaa kahvitella, mutta ei hän koskaan kuitenkaan soittanut. Niinpä lähdimme Tuijan kanssa etsimään minulle uutta ystävää.

Sitten löytyi Aune ystäväni. Hänen kanssaan olemme olleet parivaljakkona jo 3 vuotta ja hyvin on mennyt. Olemme olleet jo Kaleva-lehdessäkin sekä netissä Vareskeskus.fi sivustolla on kuva ja juttu meistä. (kuva)

Blogissa jutut jatkuu :)